Jatkoteemoja tutkimukselle ja sisällöntuotannolle voisivat olla esim. seuraavat.
Huom. Esitetyt aiheet ovat vain vapaata assosiointia. Paljon muita (ja kiinnostavimpia) voi varmasti keksiä, eikä tässä esitettyä ole tarkoitus pitää kattavana eikä priorisoivana listana.
-
-
-
- Mitä kansainvälisesti tapahtuu/ on tapahtunut yliopistojen uudistamisessa?
Yliopistouudistusta/lakia pohjustaneessa selvitysmiesten raportissa on keskeisellä sijalla vertailu valittuihin ulkomaisiin case-yliopistoihin nähden. (Täältä löytyy selvistysmiesten kansainvälinen katsaus kokonaisuudessaan (varsinaisessa loppuraportissa on tästä vain tiivistelmä):
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Kansainvalinen_vertailu_yliopistojen_taloudellisesta_autonomiasta.html
Raportti kannattaa tsekata siis tältä osin pohjaksi. Miksi on valittu ne case-yliopistot, mitkä on valittu? Mitä muita malleja on jos on?
OECD on tehnyt pari vuotta sitten arvioinnin korkeakoulujärjestelmistä, myös Suomi siinä mukana. Mitä siellä olennaista?
Mitä OECD:n hankkeissa on liikkeellä yliopistopolitiikan suhteen?
Entä muut kv. yhteistoimijat, mitä EU on tuottamassa? Onko YK ja Unesco jo täysin syrjässä sivistys- ja kulttuurihaihatteluineen?
Mutta millaista keskustelua eri maissa käydään/on käyty? Suomalaista yliopistolaitosta uudistetaan vedoten siihen, että ulkomailla on edetty samaan suuntaan jo paljon pidemmälle.
Miten muualla on kehitystä kritisoitu, millaista vastarintaa on syntynyt jne.?
-
-
-
- Miten Suomen eri yliopistoissa on otettu uudistus vastaan? Mitä erityiskysymyksiä/ongelmia on herännyt?
Mitä erityisiä yliopistokohtaisia kritiikkejä on esitetty?
Miten henkilökunta eri yliopistoissa ja miten ylioppilaskunnat eri yliopistoissa ovat suhtautuneet ja miksi?
Huom. Osa ylioppilaskunnista suhtautuu uudistukseen myönteisesti. On hyvä kartoittaa, mitä perusteita eri puolilla on erilaiselle suhtautumiselle.
(Muuten: Ylioppilaskuntien keskinäinen organisoitu konferenssi, jossa kaikki olisivat mukana, olisi nyt erittäin paikallaan.)
-
-
-
- Miten korkeakoulu-uudistus on vaikuttanut/ vaikuttamassa ammattikorkeakouluihin ja mitä niissä on tapahtunut/ tapahtumassa kritiikin osalta?
Miten AMKien henkilökunnat/ oppilaskunnat ovat reagoineet?
(Luullakseni AMKien kohdalla rakenteelliset muutospaineet ovat suurempia kuin yliopistoissa. Onko tämä herättänyt niiden sisällä ja välillä minkälaista keskustelua?)
-
-
-
- Mitä eri puolueiden puolueohjelmissa sanotaan korkeakoulupolitiikasta?
Miten puolueet kommentoivat lakiuudistusta lähetekeskustelussa, valiokuntatyöskentelyssä sekä lakikäsittelyssä? Miten äänestetään?
Miten puolueet tiedottavat verkkosivuillaan aiheesta? Keitä aiheesta kiinnostuneita avainhahmoja (joko kansanedustajia tai muuten) puolueissa on?
Miten puolueet ovat aikaisemmin suhtautuneet (etenkin Vanhasen I hallituksen kaudella) korkeakoulupolitiikkaan ja yliopistouudistukseen? Millaisia puheenvuoroja/avauksia hallitus (Kesk, SDP, Rkp) ja vastapuheenvuoroja tuolloinen oppositio (erityisesti Kokoomus ja Vihreät) esittivät?
Kannattaa myös katsoa Vanhasen I hallituksen hallitusohjelma koulutuspolitiikan osalta (ja miten se eroaa nykyisestä hallitusohjelmasta).
(Veikkaan, että edellisessä hallituksessa SDP:n ollessa mukana ja Haataisen & Kallioniemen ollessa opetusministereinä oltiin jo lähdössä tekemään käytännössä kaikkia samoja uudistuksia, joita SDP nyt opposiotioroolissaan saattaa kritisoida. Ks. Vanhasen I hallituksen koostumus esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhasen_I_hallitus)
Ks. http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2007/01/Kalliomaki_Yliopistouudistus_osaksi_seuraavan_hallituksen_ohjelmaa.html?lang=fi
-
-
-
- Yksi etenemistapa on tietysti perinteinen lehdistökartoitus. Lehtien verkkosivuille (myös puoluelehdet) ja sieltä haku termillä “yliopistouudistus”.
Tässä esimerkiksi Uuden Suomen asiasanalistaus: http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/yliopistouudistus
-
-
-
- Yliopistotutkijat: ketkä tutkivat korkeakoulupolitiikkaa tällä hetkellä eri yliopistoissa ja heidän julkaisunsa/puheenvuoronsa/näkemyksensä uudistuksesta?
Koulutuspolitiikan tutkijat kasvatustieteissä: millaisia reaktioita?
Tunnettuja uusliberalistista koulutuspolitiikkaa tai kritisoineita tai korkeakouluja/yliopistoja tutkineita professoreita, tutkijoita ja kasvatustieteilijöitä esim.
Hannu Simola
http://bulsa.helsinki.fi/~hsimola/publications.htm
Risto Rinne
http://vanha.edu.utu.fi/ktl/users/risto_rinne/
Joel Kivirauma
http://vanha.edu.utu.fi/ktl/users/joel_kivirauma/finnish.html
Osmo Kivinen
Sakari Ahola
Ks. molemmat yllä Turun yo:n RUSEn henkilökuntalistasta:
http://ruse.utu.fi/
Matti Vesa Volanen
http://ktl.jyu.fi/ktl/henkilosto/mattivesa_volanen/
http://ktl.jyu.fi/ktl/henkilosto/mattivesa_volanen/julkaisut
http://mattivesavolanen.blogspot.com/
Jussi Välimaa
http://ktl.jyu.fi/ktl/henkilosto/jussi_valimaa
Oili-Helena Ylijoki
http://www.uta.fi/laitokset/yty/tasti/henkilokunta/ylijoki.html
Arto Jauhiainen
http://vanha.edu.utu.fi/ktl/users/arto_jauhiainen/finnish.html
Kari Uusikylä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Uusikyl%C3%A4
http://tatusotu.blogspot.com/2008/04/kari-uusikyl-hsn-sunnuntaidebatti.html
Veli-Matti Värri
http://www.uta.fi/laitokset/okl/hokl/henkilokunta/varri.php
Sirkka Ahonen
http://www.helsinki.fi/sokla/english/ensse/ahonen.htm
Heikki Silvennoinen
Jyrki Hilpelä
Olli Poropudas
(Ks. Olli Poropudaksen arvio Aki Virtasen 1990-luvun koulutuspolitiikkaa käsitelleestä väitöskirjasta:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Koulutuspolitiikkasaa+tutkijalta+synninp%C3%A4%C3%A4st%C3%B6nUusliberalismi+ei+tullutkaansuomalaiseen+kouluunAki+Virtasen+v%C3%A4it%C3%B6skirjassamaistuu+ministeri%C3%B6n+tilaus/HS20020723SI1KU04r0l)
Poroputaan lyhyt katsaus 90-luvun koulutuspolitiikkaan
http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/kksv/20016/poropudas.htm
Lyhyt esittely Poroputaan ja Volasen toimittamasta kirjasta
http://sivistys.net/sivisty_/kirjat/olli_poropudas___matti_vesa_volanen__toim____kohti_asiantuntijayhteiskunnan_koulutuspolitiikkaa__omakirja__helsinki_2003.html
(Kiinnostavaa edellisiin nähden, että Poropudas on itse Opetusministeriön erikoistutkija, joka tekee koulutustarveanalyyseja. Tästä syystä Poropudasta vois joku jopa haastatella.
Esim. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Aikuiskoulutuksen_mitoitusanalyysi.html?lang=fi)
-
Juha Suoranta (joka itse kuuluu tietysti samaan joukkoon) voi halutessaan täydentää tätä nimilistaa.
-
-
-
- Mitä tapahtuu korkeakoulututkimuksen yksiköissä?
Kuten korkeakouluhallinnon ja -talouden tutkimusyksikössä Tampereella?
Onko yksikkö pro- yliopistouudistus vai onko siellä kriittisiä ääniä?
http://www.uta.fi/laitokset/jola/heg/index.php
-
Tai Korkeakoulututkimuksen tutkimusryhmässä Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyväskylässä?
http://ktl.jyu.fi/ktl/english/research/hiest
-
Tai Korkeakoulututkimuksen projekteissa Koulutussosiologian tutkimuslaitoksessa Turussa?
http://ruse.utu.fi/
-
Tai Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikössä TaY:n Yhteiskuntatutkimuksen instituutissa?
http://www.uta.fi/laitokset/yty/tasti/index.html
-
Jos tässä yhteydessä rohkenee esittää provosoivampia huomioita, tulee vääjäämättä mieleen ajatus, että korkeakoulututkimus itsessään voi olla hyvä esimerkki ulkoisen rahoituksen ohjaaman tutkimuksen ja virtaviivaisemman, markkinahenkisemmän ja uutta julkishallintoa mukailevan yliopiston tulevaisuudesta, joka on siis myös nykypäivää.
Jos nimittäin pitäisi heittona arvioida, mikä on nykyinen painosuhde yliopistoissa tehtävän korkeakoulututkimuksen ja korkeakoulupoliittisen tutkimuksen sisällä funktionaalisen (myötäsukaisen, strategista hallintoa ja politiikkaa tukevan) tutkimuksen ja kriittisen (ei-ulkoarahoitteisen, yhteiskunnallis-poliittisesti moninäkökulmaisen) tutkimuksen välillä, se lienee ehkä luokkaa 10:1 funktionaalisen tutkimuksen eduksi.
Kyse ei siis ole ainakaan siitä, etteikö korkeakoulu- ja korkeakoulupoliittista tutkimusta olisi Suomessa; mutta kannattaa miettiä, miltä tahoilta se on rahoitettu ja millaisia tarkoituksia se palvelee. Ja tämä on vain esimerkki. En oleta, että korkeakoulututkimus olisi radikaalisti muusta tutkimuksesta poikkeava alue, vaan tarkoitus on päinvastoin sanoa, että sama suhde funktionaalisen tutkimusintressin eduksi voi olla todellisuutta kaikilla tutkimusaloilla ja tulevaisuudessa entistä selvemmin painottuneempana.
-
-
-
———————————————————————-
Sitten varsinaisista valtiollisen korkeakouludoktriinin tutkimusaiheista.
Jatkon ja tulevaisuuden kannalta kiinnostavia ja keskeisiä ovat kaikki ne OPM:n ja muiden työryhmät, jotka tällä hetkellä/ jatkossa linjaavat ja suunnittelevat korkeakoulupolitiikkaa.
Koulutuspoliittisten työryhmien työn seuranta ja raporttien sisältö sekä ilmestyneet muistiot voisi olla yksi selkeä kohde.
Näistä keskeisimpiä alla.
-
-
Ks. erityisesti myös nämä Opetusministeriön yliopistouudistusta ja korkeakouluohjausta koskevat pääsivut (OPM:n sivut on muuten sekavia ja keskenään päällekkäisiä ja harmonisoimattomia, joten on vaikea saada käsitystä, onko niiden kautta löytänyt kaiken olennaisen aineiston kattavasti vai ei):
Yliopistolaitoksen uudistaminen hanke -sivu:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/index.html
Yliopistolaitoksen uudistaminen kuvaussivu
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/index.html
Yliopistokoulutuksen hallinto, ohjaus ja rahoitus -sivu:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi
Yliopistokoulutuksen lait ja säädökset -sivu:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/lait_ja_saeaedoekset/?lang=fi
-
-
-
- Korkeakoulujen strategisen kehittämisen suuntaviivat -muistio; sen sisältö ja rooli; sen jatko; seuraavan vastaavan muistion suunnittelu, onko käynnissä.
www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/Korkeakoulujen_rakenteellinen…/liitteet/KK_rak._kehitt._suuntaviivat_muistio.pdf
Ministeri Sarkomaan tiivistelmä muistiosta:
www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/Korkeakoulujen_rakenteellinen…/liitteet/suuntaviivat_150208.pdf
Lisäksi esim. varhaisempi esitelmätiivistelmä (Sakari Karjalainen): http://www.seinajoenyliopistokeskus.fi/materiaalit/Materiaaliarkisto/Karjalainen%20090207.ppt
Muistiossa todetaan esim.:
“Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat strategiansa vuoteen 2010 mennessä. Tämän strategiatyön pohjalta opetusministeriö valmistelee yksityiskohtaisemman korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuosille 2010-2012. Korkeakoulujen yhdistymiset edellyttävät opetusministeriön, korkeakoulujen johdon ja ylläpitäjien kesken tiivistä yhteistyötä ja yhteistä tahdon
muodostusta. Tavoite- ja tulosneuvottelujen raportoinnin lisäksi kehitystä seurataan erilaisin indikaattorein ja toteumatietoja
käytetään korkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen yhtenä perusteena. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimet ja niiden vaikutukset arvioidaan.”
“Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulos- ja tavoiteneuvotteluissa korkeakoulujen toimintaa tarkastellaan käyttäen kriteereinä mm. vetovoimaisuutta, läpäisyä, tutkintoaikoja, tieteellistä julkaisutoimintaa, resurssien tehokasta käyttöä ja tutkinnon suorittaneiden
työllistymistä sekä elinikäisen oppimisen toteutumista. Korkeakoulujen kanssa sovitaan tarvittavista kehittämistoimista niin, että uudet korkeakoulurakenteet ovat käytössä pääosin vuoteen 2012 mennessä. Kehittämisvastuu on korkeakouluilla, mutta opetusministeriö kehittää seurantakriteereitä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja ottaa saavutetut tulokset huomioon korkeakoulujen rahoituksessa.”
(Muistio, luku 7, s. 27)
-
-
- Yliopistojen rahoitusjärjestelmän ja ohjausjärjestelmän uudistaminen
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/liitteet/Yliopistot_ohjaus_rahoitus_2010ver08_3.pdf
Löytyy myös sivulta:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/index.html
-
-
- Koulutustarpeiden ennakoinnin ja koulutustarjonnan mitoittamisen valmisteluryhmä (KT 2016) (Käynnissä; asetettu 12.12.2008.)
(Hanke OPM090:00/2008)
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanojenHistoriaSelailu.asp?h_iId=15048
Viimemainittu on seuraavaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa valmisteleva työryhmä (kehittämissuunnitelma tehdään nelivuosittain, joten työ on jälleen käynnissä). Sillä on kiinnostava roolinsa kuitenkin myös nykyisen kehittämissuunnitelman kannalta, sillä sen tehtävänä on arvioida tapahtuneiden muutosten vaikutuksia vallitsevan kehittämissuunnitelman koulutustavoitteisiin. Sen tehtävänanto kuvataan näin:
”1.Tehdä 30.11.2009 mennessä opetusministeriölle selvitys vuosien 2008 ja 2009 yhteiskunta-, talous- ja työvoimakehityksen mahdollisista vaikutuksista vuosille 2007–2012 hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa asetettuihin koulutustarjonnan tavoitteisiin sekä tehdä mahdolliset ehdotukset kehittämissuunnitelman määrällisten tavoitteiden muuttamiseksi.
2. Tehdä 28.2.2011 opetusministeriölle ehdotus vuosille 2011–2016 laadittavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan tarkoitetuista koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2016 ja osallistua sen jälkeen kehittämissuunnitelman valmisteluun.”
Miten tämä Koulutustarjonta 2016 -työryhmän toiminta on käynnistynyt ja etenee; miten työryhmä koostuu; keitä kutsutaan työryhmän yhteistyöryhmään/asiantuntijajaostoon; sen tulevat raportit.
“Opetusministeriö on asettamassa koulutustarjonta 2016-ryhmän (KT 2016), jonka yhtenä tehtävänä on laatia opetusministeriölle mahdolliset ehdotukset voimassa olevan kehittämissuunnitelman muuttamiseksi koulutustarjonnan osalta väliarvioinnin yhteydessä ja laatia opetusministeriölle ehdotukset seuraavan kehittämissuunnitelman koulutustarjonnan mitoittamiseksi. Opetusministeriön on tarkoitus asettaa ryhmän tueksi laajapohjainen yhteistyöryhmä.”
-
-
- Ennakoinnin koordinaatioryhmän toiminnan seuranta
Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä. (Käynnissä; asetettu 8.2.2007.)
(Hanke OPM035:00/2007)
http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanojenHistoriaSelailu.asp?h_iId=12509
Koordinaatioryhmän raporttina on ilmestynyt Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittämistarpeista 2008. 28.1.2009. Selvitys verkossa sivulla:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Selvitys_koulutus-_ja_osaamistarpeista?lang=fi
Koordinaatioryhmän vuoden 2008 työskentelyn painopisteenä on ollut koulutuksen ennakointijärjestelmän yleisen toiminnan analysointi ja arviointi.
- Ennakoinnin koordinaatioryhmän suositukset koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämiseksi; mitä sisältävät; mitä niistä seuraa.
(Ks. Koordinaatioryhmän muistio, http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Selvitys_koulutus-_ja_osaamistarpeista?lang=fi
luku 5.2, s. 62-65)
-
-
- Mitä ESR-ennakointihankkeita on tekeillä?
(Ks. Koordinaatioryhmän muistio http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Selvitys_koulutus-_ja_osaamistarpeista?lang=fi
luku 3 tehdyistä ESR-ennakoinneista ja s. 61 käynnistyvistä ESR-ennakoinneista.)
- Mitä muita koulutusalakohtaisia ennakointihankkeita on tekeillä tai suunnitteilla? Mitä esim. yliopistojen tieteenaloja koskettavia alakohtaisia selvityksiä tai ennakointihankkeita on tekeillä/ suunnitteilla?
-
-
- Korkeakoulujen strategiat ja sisäiset uudistushankkeet
Miten strategioita on suunniteltu tehtäväksi; mitä yliopistoissa on aloitettu näiden luomiseksi; mitä prosessi kaikkiaan tulee merkitsemään.
“Korkeakoulujen ohjausjärjestelmää ollaan muuttumassa strategisempaan suuntaan. Jokavuotisista tavoite- ja tulosneuvotteluista luovutaan ja neuvottelu käydään aina sopimuskauden alussa. Yliopistojen mahdollisuudet toimintansa ohjaamiseen ja johtamiseen lisääntyvät, kun ne eivät enää ole valtion tilivirastoja. Ammattikorkeakouluissa joustavuutta saadaan, kun luovutaan jaosta nuorten ja aikuiskoulutukseen. Ammattikorkeakoulut voivat vapaammin päättää koulutuksensa suuntaamisesta. Korkeakouluilta on pyydetty strategiat vuoteen 2010 mennessä. Strategioilla on merkittävä asema korkeakoulujen kehittämisessä tulevina vuosina.”
(Koordinaatioryhmän muistio http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Selvitys_koulutus-_ja_osaamistarpeista?lang=fi
s. 60)
Miten yliopistoissa valmistellaan johtosääntöjen uudistamista? Yliopistolaki jättää hallinnon rakenteen avoimeksi ja yliopistojen hallitusten laatiman johtosäännön varaan. Mitä näiden suhteen ollaan eri yliopistoissa tekemässä?
Esim. Helsingin Yo:n yliopistouudistussivut: http://www.helsinki.fi/yliopistouudistus/index.html
Oulun yliopiston sivut: http://www.oulu.fi/youudistus/
Jyväskylä: https://www.jyu.fi/hallinto/kehi/yliopistolaitos_uudistuu/
Ks. myös Rehtorien neuvosto (keskeisin yhteistyö- ja suunnitteluelin yliopistojen välillä): http://www.rectors-council.helsinki.fi/index.html
-
-
- Liittyen tavallaan edelliseen eli korkeakoulujen stragegioihin ja yrityksiin ottaa hyöty irti uudistuksesta, yksi hassunhauska selvitysaihe olisi se, millaisiin temppuihin korkeakoulut/yliopistot ovat intoutuneet heittäytymään markkinahenkisen ja ulkopuolista rahaa kalastelevan hengen perässä.
Tämä Turun yliopiston Bob Helsingiltä tilaama taidonnäytehän jo kiersi jonkin verran listoilla ja mediassa:
http://www.youtube.com/watch?v=ealVpT-E7pc
http://www.youtube.com/watch?v=ABwRRhaFuqA
Tässä on vähän varhaisempi esimerkki (maksullisen tilauskoulutuksen tarjonnan puolelta) taideyliopistojen yhteistoiminnasta:
http://www.vihrealanka.fi/kotimaa/taideokorkeakoulujen-iade-yksikko-selvitystilaan
-
-
-
